Suokaa anteeksi mutta aion olla hetken negatiivinen. Niinkuin muka joskus olisin jotain muuta...

Suomeen palaaminen tuntuu kovin raskaalta. Ei mitenkään yksiselitteisen raskaalta; onhan melkein kaikki tärkeät ihmiset Suomessa *pusi*. Mutta raskaalta silti.

Helsingin-vierailuni aikana hämmästyin kaupungin ankeutta. Valaisu on toteutettu jotenkin ihmeellisesti: toisaalta on paljon kirkasta valoa, mutta lieneekö valojen suuntauksessa vika kun hahmottaminen on vaikeaa. Rakennuksia ei erota kunnolla, ja kauemmas on turha yrittääkään katsoa. En tuohon kiinnittänyt huomiota Helsingissä asuessani, mutta nyt se oli melkein ensimmäinen havainto.

Ördäävien känniääliöiden määrä järkytti myös. Kävellessäni lentokenttäbussista Rautatientorilta aseman tavarasäilytyksen kautta Akateemiseen kirjakauppaan näin ja kuulin enemmän ördäystä ja räyhäystä kuin koko syksynä Berliinissä yhteensä. Oikeasti. Pelottavaa.

Tuntuu ihan hyvältä vaihtoehdolta muuttaa Suomessa maalle. Eipähän tule liikaa vertailtua, kun on täysin erilaista.

Suomi on myös järkyttävän kallis maa. Kaikissa oppaissa väitetään, että Saksa on yhtä kallis. Älkää uskoko. Ei pidä paikkaansa. Saksa on yhtä kallis, jos hoitaa ruokaostoksensa KaDeWe:ssa, mutta normaalikaupat on todella paljon halvempia. Paitsi kahvin osalta. Se on täällä kallista.

Sitten se asia, joka on viime päivät kaivertanut mieltäni. Olut. Enimmäkseen valikoima, mutta myös hinta. Olen suuresti tykästynyt täkäläisiin tummempiin oluisiin. Berliner Kindl -panimon tumma bock on aivan ihanaa. Todella pehmeää. Herkkuva on se. Samoin Köstritzer Schwarzbier, jota vihdoin löysin myös kaupasta. Tähän asti olen sitä maistellut vain lähikuppilassamme. Eilen ostin muutaman pullon tummaa vehnäolutta. Täytyy nimittäin maistella myös eteläsaksalaisten tuotoksia. Näitä tuoreimpia hankintojani en ole vielä maistanut, mutta odotukset ovat korkealla. Joskus alkusyksystä maistoin jotain tummaa vehnäolutta ja ainakin se oli namia. Vaaleista vehnäoluista en valitettavasti osaa nauttia.

Niin, siis Saksassa on olut-asia niinsanotusti kohdallaan. Hintaa noillakin oluilla on maksimissaan 80 senttiä puolen litran pullolta. Vaikka esim tuossa Berliner Kindlin bockissa on alkoholia 7% ei hinta silti hirvitä. Mutta menepä Suomen ihanan Alkon sivuille. Sieltä löytyy tuotehaku. Siinä voi hakea vaikkapa vain saksalaiset oluet. Haun tulokset - Oluet (26)! Siis 26 erilaista saksalaista olutta. Täällä on tuossa lähi-Kaiserissakin enemmän! Ja Alkon hinnat on luonnollisesti noin viisin-kuusinkertaiset täkäläisiin nähden. On siinä rahtikuluja kerrakseen. Nuo hinnat ei minua niinkään paljon häiritse kuin tuo valikoiman suppeus. Jospa sieltä edes joku herkullinen löytyisi jota voisi särpiä Berliinin-ikävään.  Ja onneksi Tallinna on lähellä. Siellä on jokseenkin edustava valikoima saksalaisia herkkuja useassakin kaupassa. Hävettää vain suomalaisena matkustaa sinne.

Älkää toki käsittäkö väärin; on Suomessa hyvätkin puolensa. Ei vain just nyt tule mieleen yhtään.