Suokaa anteeksi mutta aion olla hetken negatiivinen. Niinkuin muka joskus olisin jotain muuta...
Suomeen palaaminen tuntuu kovin raskaalta. Ei mitenkään
yksiselitteisen raskaalta; onhan melkein kaikki tärkeät ihmiset
Suomessa *pusi*. Mutta raskaalta silti.
Helsingin-vierailuni aikana hämmästyin kaupungin ankeutta. Valaisu on
toteutettu jotenkin ihmeellisesti: toisaalta on paljon kirkasta valoa,
mutta lieneekö valojen suuntauksessa vika kun hahmottaminen on vaikeaa.
Rakennuksia ei erota kunnolla, ja kauemmas on turha yrittääkään katsoa.
En tuohon kiinnittänyt huomiota Helsingissä asuessani, mutta nyt se oli
melkein ensimmäinen havainto.
Ördäävien känniääliöiden määrä järkytti myös. Kävellessäni
lentokenttäbussista Rautatientorilta aseman tavarasäilytyksen kautta
Akateemiseen kirjakauppaan näin ja kuulin enemmän ördäystä ja räyhäystä
kuin koko syksynä Berliinissä yhteensä. Oikeasti. Pelottavaa.
Tuntuu ihan hyvältä vaihtoehdolta muuttaa Suomessa maalle. Eipähän tule liikaa vertailtua, kun on täysin erilaista.
Suomi on myös järkyttävän kallis maa. Kaikissa oppaissa väitetään, että
Saksa on yhtä kallis. Älkää uskoko. Ei pidä paikkaansa. Saksa on yhtä
kallis, jos hoitaa ruokaostoksensa KaDeWe:ssa, mutta normaalikaupat on todella paljon halvempia. Paitsi kahvin osalta. Se on täällä kallista.
Sitten se asia, joka on viime päivät kaivertanut mieltäni. Olut.
Enimmäkseen valikoima, mutta myös hinta. Olen suuresti tykästynyt
täkäläisiin tummempiin oluisiin. Berliner Kindl -panimon tumma bock on aivan ihanaa. Todella pehmeää. Herkkuva on se. Samoin Köstritzer Schwarzbier, jota vihdoin löysin myös kaupasta. Tähän asti olen sitä maistellut vain lähikuppilassamme.
Eilen ostin muutaman pullon tummaa vehnäolutta. Täytyy nimittäin
maistella myös eteläsaksalaisten tuotoksia. Näitä tuoreimpia
hankintojani en ole vielä maistanut, mutta odotukset ovat korkealla.
Joskus alkusyksystä maistoin jotain tummaa vehnäolutta ja ainakin se
oli namia. Vaaleista vehnäoluista en valitettavasti osaa nauttia.
Niin, siis Saksassa on olut-asia niinsanotusti kohdallaan. Hintaa
noillakin oluilla on maksimissaan 80 senttiä puolen litran pullolta.
Vaikka esim tuossa Berliner Kindlin bockissa on alkoholia 7% ei hinta
silti hirvitä. Mutta menepä Suomen ihanan Alkon sivuille. Sieltä löytyy tuotehaku. Siinä voi hakea vaikkapa vain saksalaiset oluet.
Haun tulokset - Oluet (26)! Siis
26 erilaista saksalaista olutta. Täällä on tuossa lähi-Kaiserissakin
enemmän! Ja Alkon hinnat on luonnollisesti noin viisin-kuusinkertaiset
täkäläisiin nähden. On siinä rahtikuluja kerrakseen. Nuo hinnat ei
minua niinkään paljon häiritse kuin tuo valikoiman suppeus. Jospa
sieltä edes joku herkullinen löytyisi jota voisi särpiä
Berliinin-ikävään. Ja onneksi Tallinna on lähellä. Siellä on
jokseenkin edustava valikoima saksalaisia herkkuja useassakin kaupassa.
Hävettää vain suomalaisena matkustaa sinne.
Älkää toki käsittäkö väärin; on Suomessa hyvätkin puolensa. Ei vain just nyt tule mieleen yhtään.
torstai, 22. joulukuu 2005
Kommentit